Mies, joka tappelee, nauttii ja tekee vaan: Janne Elonen-Kulmala

Janne Elonen-Kulmala. Syntynyt 22.8.1989 Espoossa, jossa vaikuttaa tälläkin hetkellä. 

Janne treenaa Suomen Kamppailuopistolla ja edustaa Espoon Kehähait seuraa. Pitkän linjan seura ja menestystä on tullut usean lajin saralla. “Jatkuvasti meillä on menestyjiä kansainvälisissä arvokisoissa esimerkiksi: vapaaottelussa, potkunyrkkeilyssä ja nyrkkeilyssä.” Janne listaa.

Ihmisenä Janne kokee olevansa samaan aikaan rento ja suorituskeskeinen. Hän tykkää erilaisista projekteista, mutta suhtautuu elämään yleisesti rennoin ottein. “Oon myös hyvä ihmisten kanssa ja lähtökohtaisesti pidän kaikista ihmisistä”, Janne sanoo. Urheilijana Elonen-Kulmalan vahvuus ovat työmoraali ja periksiantamattomuus. Noin muuten Janne saa usein kehuja huumorintajusta ja huomioonottamisesta. Jos Jannea pyytää itse huomioimaan hyviä puoliaan ja nimeämään ne, niin miehen ei tarvitse kovin pitkää listaa päästään hakea. “Mulla on tosi hyvä perse.” 

Eli voidaan todeta, että aikamoinen mies tämä eräskin Crestin sponsoriottelija - Janne Elonen-Kulmala. Tutustutaan häneen vähän pintaa ja pelkkää persettä syvemmältä. 

Okei. NYT!

Treeniä ja tietoisia valintoja 

Iso osa Jannen arkea on harjoittelu. Ofc, hän sanoo. Janne on tovin toipunut niskaleikkauksesta ja siitä kuntoutuminen on ollut viime aikoina pääfokuksena. Janne on vihdoin päässyt palaamaan myös lajiharjoitusten pariin, mikä on tosi jees.

Janne tekee töitä ambulanssissa ja hän myös valmentaa. Miehellä on nainen maalla. Semmoinen, jolla on siellä peruskotieläinten lisäksi myös lampaita ja kanoja. Niitä Janne käy välillä ihmettelemässä ja itseasiassa tilan kukko ja yksi kanoista ovat virallisesti Jannen omia. “Tehtiin tässä hiljattain semmosella hautomokoneella niiden olemassa olevien kanojen munista tipuja. Se oli makee projekti ja niiden kasvamista on myös siisti seurata.

Odottelen myös kovasti kesää, että pääsisi frisbeegolfaamaan. Lähinnä se on itselle kavereiden kanssa hengailua ja hauskanpitoa, mutta kai sekin on osa elämän intohimoja. Sitten on tietysti nuorille normaalit harrastukset kuten pleikkari.” Janne fiilistelee elämää. Ehtivä mies.

Jannella tulee tällä hetkellä keskimäärin noin 10 harjoitusta viikkoon. “Täytyy heti nuorille teroittaa, että ne kaikki ei missään nimessä ole kovatehoisia harjoituksia. Joissain ei edes tule hiki. Mä en ajattele, että olisin tehnyt minkäänlaisia uhrauksia. Mä teen elämässä ihan tietoisia valintoja, jotka vie mun uraa eteenpäin. Ja mä nautin urheilijan elämästä ja haluan elää sitä. Jos mun valinnat alkaisi tuntua liiakseen uhrauksilla, niin arvioisin uudestaan, että mitä haluan elämässä tehdä.” 

Burtaali laji

Janne oli 14-vuotias, kun pari kaveria meni lehti-ilmoituksen innoittamana potkunyrkkeilyn peruskurssille. Hän änki mukaan. Se on ollut ensimmäinen kosketus kamppailulajeihin. “Kivaa oli. Siinä oli siihen aikaan paljon ringissä räkimistä kavereiden kanssa. Tuntui että jotain pitäs varmaan elämässä tehdä. Kamppailu tuntu kyllä heti semmoselta jutulta, missä halusin olla hyvä.” Pian pojat todistivat salilla vapaaotteluharjoituksia ja yhdessä tuumin he ilmoittautuivat sillekin peruskurssille. Siitä Jannen matka vapaaottelijana sai alkunsa ja on jatkunut jo monta vuotta. 

Vapaaottelu kiehtoo Jannea sen monipuolisuuden vuoksi. “Se on myös tosi brutaalia kamppailua.” Janne toteaa. Ja onhan se.  

Janne hävisi muutaman ensimmäisen ottelun potkunyrkkeilyssä. Vapaaottelussa hän pärjäsi heti tosi hyvin ja voitti amatöörinä kaikki arvokisat, mihin osallistui. Ja Jannehan osallistui niihin kaikkiin. Jotka amatööriuransa aikana häntä tulikaan vastaan.

Ja tottakai Crest haluaa sponssata voitokkaita taistelijoita! “Mä oon alusta alkaen pitänyt Crestin tuotteista. Yhteistyö alkoi muistaakseni Mikon kysymyksestä kiinnostaisko sponssi, johon vastasin todellaki.” 

Luonnollinen osa elämää, ilman motivaatiotauluja tai videoita

Jannella ei ole esikuvia tai idoleita, eikä suoranaisesti yksittäistä valmentajaakaan. Janne on itse vastuussa aika monesta asiasta urheilijan urallaan. Häntä voisi kai kuvailla sosiaaliseksi itsenäiseksi sudeksi, joka häkkitappelee, treenaa, ottelee ja valmentaa rakkaudesta lajiin - kamppailun ilosta, koska veri vetää niin.

“Mulle kilpaurheilu on ollut pitkään tosi selkeä ja normaali osa arkea. Mulla ei ehkä ole semmosia suuria insipiraation lähteitä. Vaan rakennan elämän tosi luonnollisesti urheilun ympärille ilman motivaatiotauluja tai videoita. Se mitä mä selkeästi urheilusta haen ja minkä menettäminen pelottaa, on kilpailuiden aiheuttamat suuret tunteet ja stressitilanteet.”

Janne kokee urheilu-uransa olleen sika värikäs

Hauskoja muistoja mahtuu mukaan paljon ja Janne mukaan, ne vaatisivat ehkä oman shown. Useampia ylä- ja alamäkiä. Ne ovatkin menneet hyvin samassa suhteessa miehen siviilipuolen mäkien kanssa. Toisinaan taas Janne on selvinnyt muun elämän haasteista urheilun avulla. Janne kertoo opettelevansa jossain määrin edelleen voittamisen taitoa uudestaan. Janne pohtii näkeekö hän erikseen aikajanalleen piirtyneitä ala- tai ylämäkiä: “Ehkä kaikki on vaan tämmöstä kokonaisvaltaista matkan tekoa. Kaikesta selviää tekemällä. Tekee vaan.” 

Jokainen yksittäinen voitto on aina Jannelle uusi askel eteen päin. Huippuja tällä kokonaisvaltaisella matkalla. Janne oli useita vuosia painoluokkansa Pohjois-Euroopan parhaimmaksi rankattu ottelija. “Se on ehkä tälleen jälkeenpäin ajateltuna varmasti kovin saavutus.” Niin sanotusti kovimman voittonsa Janne otteli Tsetseeniassa Lemmy Krušičia vastaan. Silloin Janne oppi uskomaan, että hän pärjää ja pystyy voittamaan myös Suomen ulkopuolella.

Isot tunteet ovat Jannen why

Hänelle oli jo tosi nuorena selkeää, että haluaa olla hyvä kamppailu-urheilija. “Ehkä se oli vaan tietynlainen reitti purkaa energiaa ja tunteita, saada tavoitteita ja suuntaa elämään.” Janne pohtii. Tulevaisuudessakin Janne aikoo nauttia urheilusta ja kilpailemisesta - mahdollisimman pitkään. Kerätä voittoja ja kokemuksia, nauttia.

Sanoimmeko jo, että Janne aikoo nauttia! Ja ilmeisesti tehdä vaan. Nimittäin loppuun otetaan vielä nämä perusvarmat, kaikille jo tutuiksi tulleet Crestin Kamppailublogin kysymykset - let´s go!

Mitä teet silloin, kun motivaatio on kortilla?

En mitään erikoista. Menen treeneihin.

Mottosi

Tekee vaan. 

Neuvosi kaikille, jotka haaveilevat urheilijan urasta tai ovat sen alussa:

Tee vaan.

Kelle/keille haluaisit lähettää kiitoksesi ja terveisesi?

Kiitokset tietty sponsoreille: Birgitta Hernesaari, The Flowershop, Osteofys Espoo, Steady Graphics ja Mielenmaa❤️ 

Lempi motivaatiobiisisi:

Vaihtelee pirusti. Nyt oon tykännyt kuunnella Taiskan ”Haltin häät” kappaletta.

Crestin Kamppailublogi allekirjoittaa kappaleen väkevyyden myöskin. Menkää kuunteleen!

Ja seuratkaa Jambaa myös instagramissa.